En voi ymmärtää.. teen töitä jotta voisin nähdä Ihanaisen ja sit onnistun tyhmyyksissäni polttamaan näppini.. en tiedä muuta kuin reissu oli mennä pilalle sen takia.. Onneksi ystävät Hämeenlinnassa osasivat auttaa ja veivät minut metsään jossa kuusikko sai kyytiä... suosittelen jokaiselle jolla on ongelmia mm. vihanhallinnassa niin menee sinne lepikkoon ja purkaa vitutuksen niihin honkiin mitä siel metässä on.. kannattaa varata myös pullo kemiallista tunteenpoistoainetta mukaan tai useampi lieventävä liemi.. ja tietenkin ensiapulaukku on hyvä olla mukana.. allekirjoittanut sai muutaman vekin kun oksat repi nahkaa sen verta syvältä että veresliha paistaa vieläkin.. mutta kyllä se oli sen arvoista että sain purettuu kiukun.. ko nyt vaan toivon ja mietin miten tilanne ratkeaa parhain päin.. aikaa pitää antaa ja sitä hän tuleekin saamaan.. 9 viikkoa viellä harjoittelua jäljellä ja homma lähtee varsinaisesti huomenna liikenteeseen.. valujuttuja sekä lenkkien takomista.. onneksi ajatukset pysyy töissä enimmäkseen mutta en kyllä saa ajatuksia pois toisesta..
Noh.. se siitä avautumisesta... kaikki mikä tulee, niin on tapana myös mennä.. mutta mihin tässä sitten mennään? En tiedä muuta kuin että toinen on onnistunut jo vetää maton alta <3 ja se on hyvä asia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti